Mid-Term ja Mustia Nuudeleita

Koska välikokeet (Mid-Term Exams) alkavat viikon sisään, nyt on varmaan hyvä hetki kirjoitella siitä, miten opinnot täällä sujuvat ja mikä täällä yleisesti ottaen on asenne opiskelua kohtaan. Tietysti tämä bloggaaminen auttaa myös viivyttelemään noihin omiin kokeisiin lukemisen kanssa, joten eipä sitä paljon sopivampaa hetkeä taida blogin päivittämiselle löytyä. Vitsi vitsi äiti, jos luet tätä! Palaan kirjojen pariin heti kun olen kirjoittanut tämän päivityksen!

Alun perin olin hieman yllättynyt siitä, kuinka vähän kursseja korealaiset opiskelijat ottavat ja pitävät suurena määränä: Yleisin kurssimäärä tuntuu olevan kuusi. Useat oppitunnit puolestaan ovat hyvnkin lyhyitä, vain tunnin ja 15 minuuttia, ja tunteja per kurssi kaksi viikossa. Laskelmieni mukaan tämä tekee 21 tuntia koulua viikossa, joten voitte uskoa että hieman yllätyin, etenkin kun käsitys korealaisten työmääristä oli hyvin erilainen. Pian lukukauden alettua sain kuitenkin vahvistuksen vanhalle käsitykselleni. Kursseilta tulee tottakai paljon kotitehtäviä ja projekteja, ja pistareitakin on silloin tällöin, mutta suurin syy korealaisten kovalle opiskelulle taitaa olla heidän oma työmoraalinsa ja ahkeruutensa. Omasta mielestäni ei tunnu siltä, että tehtäviä olisi mitenkään erityisesti enemmän kuin Suomessakaan, ja tunti- ja kurssimäärän ollessa pienempi, kuin mitä olen JAMKissa aiempina lukukausina suorittanut, niin homma Ajoussa tuntuu melko kevyeltä. Korealaiset opiskelijat sen sijaan tuntuvat ottavan kovasti paineita ja opiskelevat yömyöhään (kuulemma nyt välikokeiden alla kirjastoon saa jonottaa jopa aamukahdelta – itse en ole käynyt kokeilemassa). Tietysti välillä täytyy viettää aikaa myös ystävien kanssa ja käydä ulkona, mutta yleensä illat päättyvät siihen, että on aika jälleen palata kirjastoon, siitä huolimatta, että kannattavampaa olisi painua pehkuihin. Yritin tässä itsekin kannustaa erästä ystävääni lepäämään, kun hän eilen väsyneenä kertoi nukkuneensa viimeisen parin yön aikana neljä tuntia, koska luvassa oli kokeet sekä yksi esitelmä. Toivottavasti kehotus meni perille, yritin jopa tehostaa sitä tieteellisillä faktoilla unen merkityksestä oppimiselle.

Voisin hieman myös kertoa käytännön asioista kursseilla. Itselläni on tällä hetkellä menossa seuraavat viisi kurssia:

• Financial Management (Taloushallinto)
• Mathematics for Management (Johdon Matematiikka)
• Organizational Behaviour (Yrityskäyttäytyminen)
• Consumer Behaviour (Kuluttajakäyttäytyminen)
• Korean 2

En mene kyllä varmaksi sanomaan kurssien käännetyistä nimistä, mutta jotain siihen suuntaan ne ovat. Laitoin jo aiempaan päivitykseen kuvan lukujärjestyksestäni, joten jos kiinnostaa vielä vilkaista mistä päiväni koostuvat, niin sieltä löytyy.

Organizational Behavior tunnin valmistelut käynnissä.

Ensinnäkin oleellinen asia kursseilla on läsnäolo. Jokaiselle kurssille vaaditaan 80% läsnäoloa, jotta pääsee läpi. Suurin osa opettajista kuitenkin miinustaa pisteitä lopullisesta kurssiarvosanasta poissaolojen perusteella. Jos nyt oikein muistan, niin matikan professorini uhkaili 2 pisteen miinuksella per poissaolo. Opettajat eivät kuitenkaan juurikaan tarkista läsnäoloa tunneilla, vaan hommaa tarkkaillaan elektronisten laitteiden avulla. Alla on kuva koneesta, johon opiskelijoiden täytyy itsensä aina opiskelijakortillaan leimata tullessaan tunnille. Tottakai kone myös rekisteröi myöhästymiset ja usein opettajat ottavat tarpeeksi monesta myöhästymisestä yhden poissaolon. Ja kuten kuvasta näkyy, kone napsaisee valokuvan kun kortti leimataan! Eipä ruveta huijaamaan leimaamalla sekä oma, että kaverin läsnäolo.

Ja kello jo yli 12! Älkää huoliko, leimasin itseni sisään ennen kuvan ottoa!

Mistä oppitunnit sitten koostuvat? Suurin osa kursseista on luentomaisia opettajan johdolla hoidettuja tunteja. Olen kuitenkin yllättynyt siitä kuinka paljon opettajat yrittävät saada aikaan keskustelua. Toiset enemmän, kuten Consumer Behaviourin ja Organizational Behaviourin opettajat, ja toiset vähemmän, kuten Financial Managementin professori. Tottakai jätän korean kurssin nyt kokonaan pois laskuista, sillä kyseisistä tunneista suurin osa menee opiskelijoiden ääntämis- ja lukuharjoituksiin, sekä ”free talking” (”vapaa puhe”) keskusteluihin, joiden aikana opettaja kyselee kysymyksiä, usein kunkin kotimaasta. Jotenkin voisi olettaa, että hyviä arvosanoja kaipaavat korealaiset olisivat innoissaan mahdollisuudesta tehdä vaikutus opettajiinsa  vastaamalla kysymyksiin, eikö niin? Tilanne on kuitenkin aivan toinen, hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Usein opettajien kysymyksiä seuraa pitkä vaivaantunut hiljaisuus ja vastaus saadaan, hiljaisella äänellä lähes kuiskattuna, vasta kun opettaja itse valitsee, kenen on vuoro avata suunsa. Vaihto-oppilaat ovat tottakai reippaampia, mutta täytyy tietysti myöntää, että useille vaihtareista englanniksi kommunikointi onkin huomattavasti helpompaa. Luennoinnin ja vaivaantuneen vuorovaikutuksen lisäksi jotkin kursseista sisältävät myös parit esitelmät ja jo niitä aiemmin mainittuja pistareita. Ei siis kovin paljon Suomesta poikkeavaa touhua.

Financial Management luokka ennen tunnin alkua.

Tämä siis opinnoista täällä. Jos nyt heräsi jotain kysymyksiä kouluun liittyen, niin heitelkääpä kommentteihin. Loppukevennykseksi vielä Black Day (Musta Päivä) nuudeleita:

14.4. Koreassa vietetään Black Day’tä, jolloin sinkut kokoontuvat yhteen syömään alun perin Kiinasta kotoisin olevaa ruokaa nimeltä 짜장면 (Jjajangmyeon – Mustapapunuudelit). Päivän tarkoitus lienee antaa yksinäisille sinkuillekin oma päivä, sillä aiempina kuukausina 14. päivä on omistettu pariskunnille: 14.2. Ystävänpäivä ja 14.3. White Day (Valkoinen Päivä). Lähtiessämme eilen sitten päivälliselle, ystäväni ehdotti, että menisimme syömään tätä Black Day'lle perinteistä ateriaa. Totesin kyllä, että hänen ei seurustelevana tyttönä kuuluisi sitä syödä, mutta loppujen lopuksi tulimme siihen tulokseen, että hänen poikaystävänsä ollessa tällä hetkellä Briteissä hän on varmaan tarpeeksi yksinäinen viettääkseen päivää kanssani. Emme olleet ainoat jotka kunnioittivat päivän henkeä: Valitsemamme kiinalainen ravintola oli tupaten täynnä ja saimme jonottaakin hetken. Lisäksi kävellessäni takaisin asuntolalle päin, näin paljon ihmisiä kampuksen terasseilla syömässä noita mustia nuudeleita. Täytyy kyllä sanoa, että oli sen verran hyvää tämä ruoka, että voisin viettää useammankin päivän yksinäisenä!

Nyt on varmaan jälleen aika palata takaisin opintojen pariin. Perjantaina on luvassa ensimmäinen Mid-Term koe, mutta pääsen jo huomenna näyttämään kynteni Financial Managementin testissä.

Pitäkää peukkuja!